Näyttelyt

 

10.11.2022

Tiina Rekola: Tekijän kädenjälki - portaalainen tekstiili vuonna 1966 Galleria Moletissa 8.-27.11.


Tiina rekola:

Tekijän kädenjälki - portaalainen tekstiili vuonna 1966 

Valokuvanäyttely Tammelan Portaassa vuonna 1966 kerätyistä kodintekstiilinäytteistä. 

8.11. – 27.11.2022

Galleria Moletti, Forssan museo

 Vuosikymmeniä sitten kodeissa kudottiin kankaita omaan käyttöön ja joku kutoi myyntiinkin. Valmisvaatteiden ja teollisten kankaiden myötä tekeminen hiipui. ”Kyllähän meillä ennen, ei nyt ennää o tehty ja vanhatkin o hävitetty. Olis pitäny tulla aikasemmin.” Näin vastattiin, kun Suomalaisten kansanomaisten tekstiilinäytteiden keruutyö-kurssilainen kiersi Tammelan Portaassa vuonna 1966 keräämässä näytteitä kotona tehdyistä kankaista, virkkuista ja kirjailuista. Kurssia järjestettiin Hämeenlinnassa Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistossa Hämeenlinnassa vuosina 1943–1976. Opiskelijoiden tehtävänä oli kerätä kangasnäytteitä omalta kotiseudultaan. 

 Tekijät olivat talon emäntiä tai tyttäriä. Näytepaloja leikattiin pyyheliinakankaista, miesten takki- ja housukankaista ja naisten pukukankaista. Virkkuita irrotettiin paidan kauluksista, pöytäliinan reunasta ja lakanoista koristepitsejä ja nimikointeja. Vanhan puusängyn päällislaudan uumenista löytyi vanhan ryijyn kappale ja olipa joku vanha ryijy harmittavasti juuri pantu talon tilkkeeksi remontin yhteydessä. 

 Kerätyt näytteet kuvattiin Suomen käsityön museossa Jyväskylässä ja suurennettiin valokuvanäyttelyksi. Kun tilkkuun yhdistää kurssiraporttiin tarkoin merkityt tiedot: kankaan iän ja käyttötarkoituksen, tekijän ja paikan, niin kokonaisuus tarjoaa väläyksen menneeseen arkisten yksityiskohtien kautta. Paikallinen käsityö, paikallinen kulttuuriperintö, nousee päivänvaloon. Kuvat kertovat visuaalisesti käsin kehrätyistä ja värjätyistä langoista, kudekuviollisista malleista, sidoksista ja aikansa tekstiilien värimaailmasta. Kuvissa näkyy tekijän kädenjälki. 

Kuva: Tyynynpäällyspitsi. Tekijä Maria Saksa, 1920. 

Lisätietoja:


Tiina Rekola

tiinarekola@hotmail.com
p. 050 3132361 Tiina Rekola: Tekijän kädenjälki - portaalainen tekstiili vuonna 1966 Galleria  Moletissa 8.-27.11.

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2024

4.12.23- 7.1.24 Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.

9.-28.1.2024 Ottilia Roos: Keramiikkaa

30.1.-25.2.2024  Rauni Hulke: Maalauksia ja äänimaisema

27.2.-24.3.2024 Susanna Mandelin:  Kolmiulotteisia esinekoosteita

26.3.-21.4. 2024 Leena Ojutkangas:  NOMADIKO

23.4.-5.5.2024 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, Forssan ammatti-instituutti

7.5.-19.5. 2024 Lopputyönäyttely,  Forssan kuvataidekoulu

21.5.-23.6. 2024 Rauha Hartt: Maalauksia

25.6.-28.7.2024 Arja Kanerva  ja Ilppo Aaltonen: Valokuvia

30.7.-18.8.2024 Meri Westlin:  Tekstiiliveistoksia metallilangasta

20.8.-15.9.2024 Petra Martinez: Tekstiilitaidetta

17.9.-13.10.2024 Laura Rautjoki: Valokuvataidetta, työkaluina kansatieteelliset valokuvat ja tekoäly

15.10.-3.11.2024 Johanna Suonpää: Tekstiili-installaatioita

5.11.-24.11.2024 Maria Kokkonen: Maalauksia

26.11.-31.12.2024 Niko Skorpio: Tussitöitä

Vuoden 2023 näyttelyt

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy