Näyttelyt
06.06.2022
Leena Vainio: Epikriisi 24.5.-12.6.2022
Leena Vainio
EPIKRIISI
Galleria Moletti
24.5.-12.6.2022
Näyttelyn teokset kertovat särkymisestä ja kokoon kursimisesta. Tarkastelun kohteena on intiimi, henkilökohtainen trauman kokemus: sairastuminen rintasyöpään. Siihen liittyy väistämättä tietoisuus katoavaisuudesta. Esiin nousee myös nostalgia, kaipaus menetettyyn aikaan - samoin kuin kiihkeä elämänhalu ja kauneuden kaipuu. Oman mikrokosmoksen kuvauksessa on mukana niitä samoja tunteita, jotka nousevat kohdatessamme elämän haurauden ja järkkymisen tässä ajassa: pandemian ja sodan läheisyyden aiheuttaman epävarmuuden ja pelon keskellä.
Leena Vainion sekatekniikkateoksissa on kirjontaa ja maalausta käärinliinan omaisille lakanoille. Kuluneet valkoiset lakanat ovat itsessään herkkiä ja kauniita. Niissä näkyy eletty elämä ja kuolemakin. Vainion maalaukset syntyvät vuoropuhelussa muiden teosten kanssa; lähtökohtana ovat esimerkiksi sekatekniikkateosten ja installaatioitten yksityiskohdat. Maalaukset kumpuavat toivon ja kauneuden kaipuusta.
Leena Vainio on pirkanmaalainen kuvataiteilija. Sekä kuvataiteilija AMK että YAMK -tutkintonsa hän on tehnyt Kankaanpään taidekoulussa, SAMK. Hän asuu Kangasalla, työhuone on Tampereella. Hän on pitänyt vuosittain yksityisnäyttelyitä Gallerioissa Suomessä sekä osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.
Näyttelyä tukee Taiteen edistämiskeskus. Taiteilija tavattavissa näyttelyn ripustamisen yhteydessä ennalta sovitusti.
TAITEILIJATAPAAMINEN sunnuntaina 12.6. klo 14 alkaen. Leena Vainio esittelee näyttelyn ja kertoo teosten taustoista.
Tervetuloa!
Lisätiedot:
Leena Vainio
p. 040 8618415 / email: lmvainio@gmail.com/ @lmvainio
---------------------------------------------------
Galleria Moletti
Wahreninkatu 12, 30100 Forssa
TI-PE 10-16
LA 10-14 (1.6 alk. 12-16)
SU 12-16
Vapaa pääsy
Kirjavan kankaan kaupunki
Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.
Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.
Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.
Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.
Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.
1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon. Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.
Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus. Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.
Galleria Moletti
2024
4.12.23- 7.1.24 Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.
9.-28.1.2024 Ottilia Roos: Keramiikkaa
30.1.-25.2.2024 Rauni Hulke: Maalauksia ja äänimaisema
27.2.-24.3.2024 Susanna Mandelin: Kolmiulotteisia esinekoosteita
26.3.-21.4. 2024 Leena Ojutkangas: NOMADIKO
23.4.-5.5.2024 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, Forssan ammatti-instituutti
7.5.-19.5. 2024 Lopputyönäyttely, Forssan kuvataidekoulu
21.5.-23.6. 2024 Rauha Hartt: Maalauksia
25.6.-28.7.2024 Arja Kanerva ja Ilppo Aaltonen: Valokuvia
30.7.-18.8.2024 Meri Westlin: Tekstiiliveistoksia metallilangasta
20.8.-15.9.2024 Petra Martinez: Tekstiilitaidetta
17.9.-13.10.2024 Laura Rautjoki: Valokuvataidetta, työkaluina kansatieteelliset valokuvat ja tekoäly
15.10.-3.11.2024 Johanna Suonpää: Tekstiili-installaatioita
5.11.-24.11.2024 Maria Kokkonen: Maalauksia
26.11.-31.12.2024 Niko Skorpio: Tussitöitä
Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.
Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!
Kuosikeskus
Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.
Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.
Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille. Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.
Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea. Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin.
Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto.
Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.
Ronttismäen tehtaalaismuseo
Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.
Osoite: 2. Linja 5-7
Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.
Verkkonäyttelyt
Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.
Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »
