Näyttelyt

 

28.05.2022

Kuosien juhlaa näyttelytila Vinkkelissä 6.5.-3.6.


Tekstiilialan journalisti, yrittäjä ja keräilijä Maria Jernkvist tuo esille Vinkkeliin painokankaan historiaa Suomesta ja Ruotsista toukokuuksi 2022. Näyttelyn aikana Vinkkelin näyttelytilassa toimii myös popup-kuosikauppa. 

Pohjoismaisen painokankaiden kysyntä oli suurta vuosikymmenien ajan. Siinä Suomen ja Ruotsin tekstiiliteollisuuden kehittymisellä oli erityisen merkittävä rooli.  Tämä näyttely nostaa esiin kuoseja ja niiden suunnittelijoita Suomessa ja Ruotsissa. 

Aloitamme vuonna 1932 Dora Jungin studiossa Helsingissä osoitteessa Korkeavuorenkatu 19. Sitten jatkamme 1940- ja 50-lukujen läpi ruotsalaisen Ulla Ericson Åströmin pienikuvioisilla hillityn värisillä käsinpainetuilla kankailla. Suomalaissyntyinen Viola Gråsten teki samoihin aikoihin värivallankumousta Tukholmassa. 1960-luku puolestaan tarjosi todellisen väriräjähdyksen suomalaisten Lena Rewellin ja Ritva Wahlströmin kuoseissa. 1970-luvulla värit selkiytyivät ja aiheista tuli leikkisämpiä. Sen ajan aiheissa oli enemmän tai vähemmän "kukkavoimaa", kuten Anneli Airikka-Lammin ja Kaarina Kellomäen kuosit osoittavat. Kuosijuhlamme päättyy iloiseen 1980-lukuun suomalaisen tekstiiliduo Studio Ulla & Stinan ja ruotsalaisen, 10-ryhmään kuuluneen tekstiilisuunnittelija Birgitta Hahnsin myötä. 10-ryhmän raikkaat kuosit perustuivat orgaanisiin muotoihin ja Tukholma-aiheisiin. 

Näyttely koostuu 16 suomalaisen ja ruotsalaisen naissuunnittelijan kankaista, valokuvista, muotituotteista, sanomalehtiartikkeleista ja luonnoksista Näyttelyn on koonnut Maria Jernkvist, tekstiiliyrittäjä ja freelance-kirjailija Tukholmasta. Suurin osa esillä olevista kankaista ja vaatteista tulee hänen omasta kokoelmastaan, mutta osa on myös lainattu tekstiilisuunnittelijoilta, sukulaisilta ja muilta suomalaisilta museoilta. Näyttelytekstit on kirjoittanut Maria Jernkvist ja Scandinavian Retro -lehden päätoimittaja Viveca Carlsson. 

Maria Jernkvist aloitti kankaiden keräämisen vuonna 2004. 

Hän muistelee alkua näin:"Löysin Maija Isolan kuosin MELOONI kirpputorilta Tukholmassa. Kuosi ja värit vaikuttivat minuun niin voimakkaasti, että se sai minut täysin vaihtamaan suuntaa elämässäni. Keräily lähti käyntiin, ja aloin innokkaasti etsiä tietoa ja kirjoittaa blogia jakaakseeni löytämäni tiedot. Vuonna 2015 minulta kysyttiin, haluanko kirjoittaa Scandinavian Retro -lehteen Kerstin Ratiasta, joka oli Marimekon suunnittelija 60- ja 70-luvuilla. Olin käynyt hänen luonaan Suomessa vuotta aikaisemmin. Sanoin kyllä, ja se on johtanut siihen, että olen saanut tavata monia näyttelyn suunnittelijoista tai heidän sukulaisiaan. Toivon näyttelyllä herättävän suurempaa kiinnostusta ja innostavan ihmisiä säilyttämään tämän ajan kankaita ja vaatteita. Ne ovat osa kulttuuriperintöämme, naisten historiaa ja upea kuosiaarre."

Näyttelytila Vinkkeli, Forssan kaupunginkirjasto 2.kerros, Wahreninkatu 4 B 

Näyttely on avoinna:

 11-19, pe 11-17, la 10-14  su 12-16 (huom! su 12-16 käynti Luontomuseon oven kautta)

Maria Jernkvist paikalla näyttelyssä /popup-kauppa on auki  

TI-PE 11-17

https://mariajernkvisttextile.se/

Maria Jernkvist

 +46(0)704413766 

www.forssanmuseo.fi 


           



Mönsterfest: kulturarv och kvinnohistoria från Sverige och Finland

Galleri Vinkkeli i Forssa, 6.5.-3.6.2022 

Både Finland och Sverige har haft en nyanserad, framgångsrik och viktig roll inom textilindustrins utveckling under många decennier då efterfrågan på nordiska mönster var stor. 

Nu lyfter vi fram mönstren och textilformgivarna på nytt och vi börjar 1932 i Dora Jungs ateljé på Högbergsgatan 19 i Helsingfors. Därefter fortsätter vi genom ett 1940 och 1950-tal med småmönstrade handtryckta tyger i sobra färger av Ulla Ericson Åström. Viola Gråsten gjorde färgrevolution i Stockholm med sina mönster under samma tid.1960-talet bjöd på en storskalig färgexplosion från bland annat Lena Rewell och Ritva Wahlström. På 1970-talet blev färgerna klarare och motiven mer lekfulla och mönstren för den tiden var mer eller mindre ”flower power”, Anneli Airikka Lammi och Kaarina Kellomäkis mönster visar på det. Vår mönsterfest avslutas i det "glada 80-talet"  med  finska textilduon Studio Ulla & Stina och den svenska textildesignerna Birgitta Hahn från 10-gruppen som skapade friskt med organiska former och Stockholmsmotiv.  

Utställningen är sammanställd av Maria Jernkvist,  tygentreprenör och frilansskribent från Stockholm. De flesta tyger och kläder som visas kommer ifrån hennes egen samling men en del är också inlånade från textilformgivarna, anhöriga och andra museer i Finland. Texterna är skrivna av Maria Jernkvist och chefredaktör Viveca Carlsson för Scandinavian Retro. 

Utställningen visar en blandning av tyger, fotografier, modeplagg, tidningsartiklar och skisser av 16 kvinnliga textilformgivare från Finland och Sverige 

Maria Jernkvist började att samla på tyger 2004. 

Jag hittade Maija Isolas mönster ”MELOONI” på en loppis i Stockholm. Mönstret och färgerna påverkade mig så starkt att det fick mig att helt ändra riktning i livet

Samlandet tog fart och jag  började ivrigt söka kunskap och började samtidigt blogga för att dela med sig av den information jag hittade. 

2015 fick jag en fråga om jag ville skriva för Scandinavian Retro magasin om Kerstin Ratia som var designer för Marimekko under 1960 och 1970-talet. Jag hade besökt henne  i Finland året innan. Jag sa ja, och det har lett till att jag fått möta många av de formgivare och anhöriga jag visar på utställningen. 

Jag hoppas med utställningen att väcka ett större intresse och inspirera människor att bevara tyger och kläder från den här tiden. De är en del av vårat kulturarv, kvinnohistoria och en härligt mönsterskatt .

https://mariajernkvisttextile.se/

Maria Jernkvist

 +46(0)704413766 



Utställningslokal Vinkkeli

Forssa stadsbibliotek 2:a våningen, Wahreninkatu 4 B, Forssa Spinneri (Kehräämö)


Öppet: Tis-tors 11-19, fre 11-17, lör 10-14  su 12-16

www.forssanmuseo.fi 




Kuosien juhlaa näyttelytila Vinkkelissä 6.5.-3.6.

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2024

4.12.23- 7.1.24 Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.

9.-28.1.2024 Ottilia Roos: Keramiikkaa

30.1.-25.2.2024  Rauni Hulke: Maalauksia ja äänimaisema

27.2.-24.3.2024 Susanna Mandelin:  Kolmiulotteisia esinekoosteita

26.3.-21.4. 2024 Leena Ojutkangas:  NOMADIKO

23.4.-5.5.2024 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, Forssan ammatti-instituutti

7.5.-19.5. 2024 Lopputyönäyttely,  Forssan kuvataidekoulu

21.5.-23.6. 2024 Rauha Hartt: Maalauksia

25.6.-28.7.2024 Arja Kanerva  ja Ilppo Aaltonen: Valokuvia

30.7.-18.8.2024 Meri Westlin:  Tekstiiliveistoksia metallilangasta

20.8.-15.9.2024 Petra Martinez: Tekstiilitaidetta

17.9.-13.10.2024 Laura Rautjoki: Valokuvataidetta, työkaluina kansatieteelliset valokuvat ja tekoäly

15.10.-3.11.2024 Johanna Suonpää: Tekstiili-installaatioita

5.11.-24.11.2024 Maria Kokkonen: Maalauksia

26.11.-31.12.2024 Niko Skorpio: Tussitöitä

Vuoden 2023 näyttelyt

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy