Näyttelyt

 

17.06.2025

Maarit Lipsanen-Rogers, Ritvamarja Rantala & Mari Suso: Seitti 15.7.-3.8.


Galleria Moletti
Forssan museo

15.7. - 3.8.2025

SEITTI

Munankuoria, pesiä ja höyheniä.
Kuituja ja osasia, kozoa, gampia ja kiviä.
Elämä - valoa ja salaisuuksia.
Mitä kaikki on?

Siivoammeko elämän seitit niin, että oikean elämän tila kaventuu ja luonto näivettyy? Elämä ei ole sileää eikä rypytöntä, ei muotokaunista eikä täydellistä. Elämä on suttuista, repaleista, suurta ja hämmästyttävää. Se ei mahdu digilaitteen ruudulle, se rönsyilee, tuoksuu ja tuntuu iholla. Sen kosketus pitää meitä hengissä, sen näkymättömät seitit sitovat meitä toisiimme ja kannattelevat. Miten meidän kävisikään ilman seittejä!

Seitti -näyttelyn taiteilijat tuovat Moletin tiiliseinille tuokiokuvia, muistelmia ja ihon muistiin piirtyneitä muotoja. Kokonaisuuden teokset on toteutettu harvemmin esillä nähtävillä tekniikoilla. Niitä ovat mm. luonnonmateriaaliveistokset, momigami-paperiteokset ja kasvipigmenttejä käyttäen toteutetut grafiikat.

Maarit Lipsanen-Rogers etsii levon paikkoja, hetkiä joissa voi hengittää, vastapainoksi vaatimuksille ja lääkkeeksi kiireen hiuduttamalle sisimmälle. Perinteisten taidegrafiikan menetelmien rinnalla työskentelyä ohjaa uteliaisuus ja uuden testaaminen - mitä muotoja ja variaatioita voi vanhaa ja uutta yhdistämällä saada aikaan.

Ritvamarja Rantala työskentelee monipuolisesti eri kuvataiteen menetelmin ja kuvaa teoksissaan elämää herkän, mutta rosoisen kuvakielen keinoin. Hän käsittelee teoksissaan arkisen elämän tapahtumia sekä ihmisten ja muun luonnon välistä kanssakäymistä. Yltäkylläisen kuvamaailman ja informaatiotulvan keskellä hän uskoo ajatukseen, ettei aina tarvitse huutaa, kuulluksi voi tulla kuiskatenkin.

Mari Suso inspiroituu juurtumisesta, myyteistä ja menneisyyde hengistä. Teosten tekniset ratkaisut yhdistävät elementtejä grafiikan ja maalauksen traditioista. Vanhat japanilaiset paperit ja niiden käsittelytekniikat kiinnostavat.

Taiteilijatapaaminen järjestetään 15.7. klo 14-15


Forssan museo | Galleria Moletti
Wahreninkatu 12
Kehräämöalue
Forssa

Maarit Lipsanen-Rogers, Ritvamarja Rantala & Mari Suso: Seitti 15.7.-3.8.

 
 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

Vuonna 1964 kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2026

5.1.-1.2. Anna Ellmén, veistoksia 

3.2.-1.3. Juhani Heinonen, piirustuksia 

3.3.-29.3. Mirja Väyrynen, maalauksia 

1.-19.4. Annukka Mikkola, tekstiilitaidetta 

21.4.-3.5. Forssan ammatti-instituutin keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely 

5.-17.5. Forssan lasten- ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely 

19.5.-14.6. Mari Hillo, Susanna Harjunpää, Terhi Penttilä: veistoksia 

16.6.-5.7. Lotta-Pia Kallio, tekstiilitaidetta 

7.-26.7. Maria Leskinen, piirustuksia 

28.7.-23.8. TEXO Vuoden tekstiilitaiteilija: Johanna Pöykkö

25.8.-13.9. Sarah Råholm, tekstiilitaidetta 

15.9.-4.10. Pilvari Pirtola, mediataidetta 

6.10.-1.11. Raija Jokinen, tekstiilitaidetta 

3.11.-26.11.  Jenni Ahonen ja Sari Kettunen, keramiikkaa ja tekstiiliä 

1.12.2026-3.1.2027 Mitra Raassina, valokuvia 

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy
loading...