Näyttelyt

 

20.08.2020

Lars Rebers: Första parkett - Ensimmäiseltä riviltä Galleria Moletissa 5.9.-27.9.2020


"Jo muutaman vuoden ajan olen työskennellyt katsoen taaksepäin ajassa. Kun täytin 50 vuotta, uteliaisuuteni heräsi uudelleen kokemaan fyysisiä paikkoja, jotka ovat joskus olleet olinpaikkani. Paikalla itsellään ei ole merkitystä, tapahtumilla, tunteilla ja muistoilla on. Mutta yhteys on niin voimakas, että paikka ja visuaalinen tunkeutuminen silmiin ovat tarpeen herättämään koko muistojen paletti eloon. Olemme kuitenkin aina tuote kaikesta, johon olemme joskus osallistuneet, joten itseni altistaminen tällaiseen tuo kokemuksia, joita en uskonut olevan. Näyttely on retrospektiivinen ja visuaalinen kartta siitä, kuka olen ollut ja minkälainen minusta tuli.

Jonkinlainen visuaalinen DNA lyhyiden selitysten kera."

Lars Rebers (s. 1963, Loviisa) on valokuvataiteilija, taidepedagogi ja ikuinen opiskelija. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi 1990 sekä taidepedagogiksi 1996. Rebers opiskelee parhaillaan Aalto-yliopistossa taideopettajaksi. Rebers on pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa. Hän on Valokuvataiteilijoiden Liitto ry:n jäsen.


"Jag har nu i några år arbetat med att se bakåt. När jag fyllde 50 år väcktes nyfikenheten att återuppleva fysiska platser som en gång i tiden har varit mitt bo. Platsen i sig själv har ingen betydelse, händelser, känslor och minnen har. Men kopplingen är så stark att platsen och det visuella intrånget i ögonen behövs för att väcka hela repertoaren av minnesbilder. Vi är ändå alltid en produkt av allt vi har varit med om, såatt utsätta sig för detta ger mig något jag trodde inte kunde finnas. Utställningen är en tillbakablick och en visuell karta över vem man var och vem man blev. En form av mitt visuella DNA och förklaringar i form av korta berättelser."

Lars Rebers (född 1963 i Lovisa) är en fotokonstnär, konstpedagog och en evig studerande. Han har fått sin magisterexamen vid Konstindustriella högskolan (Alltouniversitetet idag) 1990 och blev konstpedagog 1996 vid samma högskola. Som bäst studerar han till bildkonstlärare, MA, vid Aaltouniversitetet. Rebers har haft många utställningar i Finland och är medlem i Fotokonstnärernas förbund.

Första parkett - Ensimmäiseltä riviltä

5.9.- 27.9.2020 Galleria Moletti, Forssan museo

Taiteilijatapaaminen 4.9. klo 13-15. Taiteilija esittelee näyttelyn klo 13 alkaen.

Lisätietoja:

Lars Rebers p. 0401925790

email: info@larsrebers.fi

Galleria Moletti avoinna Forssan museon aukioloaikoina ti-pe 10-16, la 10-12 ja su 12-16.  Wahreninkatu 12, Forssan museo

Lars Rebers: Första parkett - Ensimmäiseltä riviltä Galleria Moletissa 5.9.-27.9.2020

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2022

8.12.2021-2.1.2022 Midori Tsunoi: Silta – hashi. Kahden maailman välissä. Tekstiilitaidetta 

4.-30.1.2022  Hannele Heino: Muistumia. Pastellimaalauksia  

1.-27.2.2022 Hoshika Tatsuo: Hetki. Maalauksia 

1.-27.3.2022 Satu Karhumaa veistoksia, tilateoksia 

29.3.-24.4.2022 Ilona Kivijärvi  veistoksia, tilateoksia

26.4.-8.5.2022 Forssan ammatti-instituutin keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely 

10.-22.5.2022 Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely 

24.5.-12.6. Leena Vainio: Epikriisi

14.6.-10.7 Kaisa Soini maalauksia

12.7.-7.8. Tokio – kaunis kaupunki 10 pohjoismaisen suunnittelijan kuoseja toteutettuna perinteisellä japanilaisella Edo-Sarasa-tekniikalla 

9.8.-4.9. Tanja HärmäKolmas Paratiisi. Kohdusta hautaan. Kollaaseja ja muita visuaalisia kokemuksia. 

6.9.-25.9. Tanja Kallio, Luonnostaan - miniryijyjä

27.9.-16.10. Seppo Alanissi,  Soulspace - maatila 

18.10.-6.11. Arlene Tucker, tilateoksia

8.-27.11. Tiina Rekola: Portaalainen tekstiili vuonna 1966, valokuvia

29.11.2022- 8.1.2023 Anu Tuominen, Museoiden huoneissa


2023

10.-29.1. Tuomas Vesala, maalauksia.

1.2.–26.2. Veera Nivalainen, valokuvia.

28.2.-26.3. Outi Rämö, maalauksia.

28.3.–23.4. Jaana Saario, piirustuksia. 

25.4.-7.5.  Keramiikka-artesaanit, lopputyönäyttely. Forssan ammatti-instituutti. 

9.5.-21.5. Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, lopputyönäyttely.

23.5-18.6. Elisabeth San Miguel, kirja-aiheisia installaatioita.

20.6.-16.7.  Työryhmä Pehmeä puoli ( Työryhmä  Heidi Hakkarainen, Sirpa Hannele Heinonen, Lotta Leka, Kirke Muhonen, Janne Raappana, Katariina Rantala, Kristiina Töyry, Leena Vainio, Hanna Valtokivi, Sanna Ristolainen, Marika Viskari ja Heli Väisänen. )

18.7.-13.8. Petra Kallio, grafiikkaa.

15.8.-10.9.  Valokuvaaja Jussi Pohjakallion lehtikuvia (SK) 1950-luvulta. 

12.9.-8.10Veera Inkeri, installaatioita.

10.10-5.11. Pia Männikkö,  tekstiili/lankaveistoksia installaatioina.

7.11.-3.12. Niina Hiltunen, nykytekstiilitaidetta.

4.12- 7.1. Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.


Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy