Näyttelyt
02.12.2018
Tuuli Autio: Läsnä -puuveistoksia 4.12.2018 - 13.1.2019
Näyttelyn avajaiset su 9.12.2018 klo 14-16. Tervetuloa!
Taieilija on paikalla ja tavattavissa myös museon joulukahveilla 19.12. klo 13-15.
Forssan museon galleriassa on esillä Tuuli Aution puuveistoksia. Tuuli Autio veistää
suomalaisesta puusta pelkistettyjä ihmishahmoja ja suuria astiaveistoksia. Pelkistetyt
veistokset, vaikka ovatkin hitaasti työstettyjä, ovat ikään kuin nopeasti piirrettyjä
luonnoksia; olennaista tavoittelevia. Lähtökohta, ihmisen olemus, on yksilöllinen ja
hetkellinen mutta kuitenkin tunnistettava ja ajaton. Tuuli Autio tutkii niitä tapoja, joilla
ihminen kantaa itseään ja kohtaa ympäröivän maailman. Häntä kiinnostaa, miten
elämänasenne muovautuu ja miten ollaan läsnä tässä hetkessä.
Tuuli Autio kunnioittaa puuta. Hän työskentelee kirveellä, moottorisahalla ja taltalla.
Työkalun rytmikäs jälki saa jäädä näkyviin. Veistäminen on mukaansatempaava seikkailu;
alkuperäinen idea ja elävä puumateriaali käyvät vuoropuhelua, jota veistäjä tutkii ja
kuuntelee. Puun yksilöllisestä luonteesta tulee väkevä osa teosta. Puussa voi kiehtoa
alkukantainen karheus tai lempeä pehmeys - parhaimmillaan läsnä on ikiaikainen viisaus.
Kaikki näyttelyn veistokset on veistetty massiivisista rungon kappaleista, töissä ei ole
liimasaumoja. Astiaveistoksen muoto voi kannatella jotain arvokasta ominaisuutta itsessään.
Puualan artenomi Tuuli Autio tekee Humppilassa kokonaisvaltaista työtä puun parissa sekä
taiteilijana että puuseppänä. Tuuli ja Teemu Autio perustivat 21 vuotta sitten Puusepänliike
Tuulipuun, joka tunnetaan Teemun leveistä lattialankuista ja Tuulin taidekäsitöistä.
Näyttelyä on tukenut Taiteen keskustoimikunnan Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta.
Lisätietoja: tuuliautio.fi ja www.forssanmuseo.fi
Lehdistökuvia: http://tuuliautio.fi/tuuli/press/
4.12.2018-13.1.2019 Forssan museon galleria
Wahreninkatu 12, Forssa, vapaa pääsy
Avoinna ti-pe 10-16, la 10-14, su 12-16
Suljettu maanantaisin sekä 6.12., 23.-26.12., 1.1. ja 6.1.
Kirjavan kankaan kaupunki
Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.
Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.
Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.
Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.
Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.
Vuonna 1964 kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon. Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.
Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus. Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.
Kuosikeskus
Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.
Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.
Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille. Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.
Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea. Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin.
Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto.
Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.
Ronttismäen tehtaalaismuseo
Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.
Osoite: 2. Linja 5-7
Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.
Galleria Moletti
2026
5.1.-1.2. Anna Ellmén, veistoksia
3.2.-1.3. Juhani Heinonen, piirustuksia
3.3.-29.3. Mirja Väyrynen, maalauksia
1.-19.4. Annukka Mikkola, tekstiilitaidetta
21.4.-3.5. Forssan ammatti-instituutin keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely
5.-17.5. Forssan lasten- ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely
19.5.-14.6. Mari Hillo, Susanna Harjunpää, Terhi Penttilä: veistoksia
16.6.-5.7. Lotta-Pia Kallio, tekstiilitaidetta
7.-26.7. Maria Leskinen, piirustuksia
28.7.-23.8. TEXO Vuoden tekstiilitaiteilija: Johanna Pöykkö
25.8.-13.9. Sarah Råholm, tekstiilitaidetta
15.9.-4.10. Pilvari Pirtola, mediataidetta
6.10.-1.11. Raija Jokinen, tekstiilitaidetta
3.11.-26.11. Jenni Ahonen ja Sari Kettunen, keramiikkaa ja tekstiiliä
1.12.2026-3.1.2027 Mitra Raassina, valokuvia
Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.
Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!
Verkkonäyttelyt
Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.
Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »
