Näyttelyt

 

13.05.2018

Maria Nuutinen - Käännekohtia 15.5. - 10.6.


Korutaiteilija Maria Nuutinen

Käännekohtia - valokuvia ja koruja


15.5. – 10.6.2018 Forssan museon Aulagalleriassa

 

Käännekohtia näyttelyn pääteokset ovat suuria ihmistä kuvaavia valokuvavedoksia, joiden pintaa on koristeltu emaloiduilla kuparilevyillä. Emaloitujen esineiden kuva-aiheena nähdään mm. sydän, jota on korjailtu ompelemalla. Teosten inspiraation lähteenä on toiminut uhrilahja- eli votiivikulttuuri, johon taiteilija on törmännyt Etelä-Euroopan maissa matkustaessaan. Esim. monessa kreikkalaisortodoksisessa kirkossa on ikonin läheisyydessä paikka, johon voi jättää uhrilahjana metallisen kuva-aiheisen esineen. Votiiviesineiden kuva-aiheet vaihtelevat ja viittaavat erilaisiin elämän siirtymävaiheisiin, kuten lapsen syntymään, talon hankintaan tai terveydentilaan. Votiivin uhraaminen voi symboloida kiitosta tai toivetta. Nuutisen mukaan tapa tarjoaa ihmiselle hyvin konkreettisen tavan olla aktiivinen ja osallistuva yhteisön jäsen sekä ilon että surun hetkellä.

Teoksillaan Nuutinen haluaa nostaa esille nykyelämän riitittömyyttä, ihmiset usein ikään kuin ajelehtivat tilanteesta toiseen ja asioita jätetään kesken ja käsittelemättä. Muutokset kuuluvat ihmiselämään. Niihin reagoiminen on inhimillistä, eikä aina järjellä selitettävissä. Nuutinen haluaa korostaa, että osallisuus ja myötäeläminen kuuluvat kaikkien ihmisten elämään. Hänen mukaansa taidenäyttely tai –teos voisi toimia myötäelämisen keinona, esim. emaloidun votiiviesineen voisi hankkia lahjaksi itselle tai läheiselle elämän käännekohdan symbolina ja voimaa antavana eleenä silloin kuin sanoja ei löydy tai ne tuntuvat riittämättömiltä.

Maria Nuutinen (s. 1975) asuu ja työskentelee Lappeenrannassa. Maria Nuutinen on opiskellut Lappeenrannan käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksessa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kiviesineiden ja korujen muotoilua sekä korutaidetta. 2016 hän suoritti kuvataiteen YAMK-tutkinnon Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla. Nuutinen työskentelee poikkitaiteellisesti korutaiteen, muotoilun ja taidekäsityön parissa tutkien korutaiteen raja-alueita. Hän yhdistää usein teoksissaan kädentaitoja ja valokuvaa. Nuutinen on valtakunnallisesti toimivan Korutaideyhdistys ry:n perustajajäsen, sekä Kaakon taidelainaamon ja Ornamon jäsen. Hänen työskentelynsä tukikohtana toimii Lappeenrantaan helmikuussa 2018 avattu Taidekeskus Itä, jonka tiloissa Nuutisen työhuone sijaitsee. Nuutinen on mukana elokuussa 2018 Imatran taidemuseossa avautuvassa kansainvälisessä KORU6 näyttelyssä.


Maria Nuutinen
www.marianuutinen.com
nuutisenmaria@gmail.com
p. 050 549 1430


Aulagalleria on avoinna museon aukioloaikojen mukaisesti:

TI-PE 10 - 16
LA 10 - 14 (1.6. lähtien klo 10-16)
SU 12 - 16

Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Tervetuloa!

Maria Nuutinen - Käännekohtia 15.5. - 10.6.

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

Vuonna 1964 kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2024

4.12.23- 7.1.24 Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.

9.-28.1.2024 Ottilia Roos: Keramiikkaa

30.1.-25.2.2024  Rauni Hulke: Maalauksia ja äänimaisema

27.2.-24.3.2024 Susanna Mandelin:  Kolmiulotteisia esinekoosteita

26.3.-21.4. 2024 Leena Ojutkangas:  NOMADIKO

23.4.-5.5.2024 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, Forssan ammatti-instituutti

7.5.-19.5. 2024 Lopputyönäyttely,  Forssan kuvataidekoulu

21.5.-23.6. 2024 Rauha Hartt: Maalauksia

25.6.-28.7.2024 Arja Kanerva  ja Ilppo Aaltonen: Luonnostelua - valokuvia lounaishämäläisestä luonnosta. 

30.7.-18.8.2024 Meri Westlin:  Tekstiiliveistoksia metallilangasta

20.8.-15.9.2024 Petra Martinez: Tekstiilitaidetta

17.9.-13.10.2024 Laura Rautjoki: Valokuvataidetta, työkaluina kansatieteelliset valokuvat ja tekoäly

15.10.-3.11.2024 Johanna Suonpää: Tekstiili-installaatioita

5.11.-24.11.2024 Maria Kokkonen: Maalauksia

26.11.-31.12.2024 Niko Skorpio: Tussitöitä

Vuoden 2023 näyttelyt

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Opastetut käynnit Ronttismäen tehtaalaismuseossa.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy