Näyttelyt

 

17.02.2017

NIKLANDER JA NÄRHI: Mitä muistan, mitä unohdan 28.2.-19.3.


Tarja-Leena Niklanderin ja Salla Närhen piirroksia ja maalauksia Forssan museon Aulagalleriassa 28.2.-19.3.2017

Mitä muistan, mitä unohdan? Helposti ajattelee että unohtaminen ja muistaminen ovat toistensa vastakohtia, kuten musta ja valkoinen tai oikea ja vasen. Unohtamisen ja muistamisen suhde on kuitenkin mutkikkaampi.  Kun unohdamme jotakin, voi olla muistamme sen myöhemmin. Muistiin tallentuneet asiat voivat olla muistissa sanoina, kuvina tai vaikka tuoksuina ikään kuin varastossa, josta ne tarvittaessa voidaan palauttaa, muistaa. Epätavalliset ja poikkeavat tapahtumat säilyvät muistissa arkipäivän sattumuksia paremmin ellei kyseessä ole traumaattiset asiat, jotka usein pyritään hautaamaan syvälle muistin syövereihin.

Näyttelyn teokset kertovat kahden taiteilijan kokemuksista ja muistoista. Jotakin on tapahtunut joskus. Kokemuksista on jäänyt muistijälkiä, joita aika on pirstonut. Mitä tässä hetkessä muistetaan, ei ole sitä, mitä joskus tapahtui. Vanhat valokuvat, tutut tekstit tai unet saattavat palauttaa voimakkaita mielikuvia, lyhyitä välähdyksiä, ajasta, jota ei enää ole. Näyttelyn teoksista katsoja voi löytää tarinoita - tuttuja ja tuntemattomia. Mitä kohtaamme, kun kohtaamme itsemme? Tarinoita ja muistoja? Entä jos en muista kaikkea, tai muistan ’väärin’? Mikä saa minut poimimaan kaikkien tapahtumien virrasta juuri tietyt asiat kuvaamaan itseäni ja identiteettiäni? Miksi muistan tietyt tapahtumat ja toiset jäävät unholaan?

Tarja-Leena Niklanderin teokset haastavat katsojan pohtimaan aikaa ja omaa henkilöhistoriaa. Teosten lähtökohtana ovat olleet vanhat valokuvat ja niistä palautuneet lapsuusmuistot vuosikymmenien takaa. Salla Närhen teokset yhdistelevät erilaisia nykyisestä ja menneestä arjesta tuttuja kuvallisia elementtejä, joita unet ja mielikuvitus ovat muokanneet uusiksi tarinoiksi.

Tarja-Leena Niklander on FM, maalari, kuvataiteilija amk, joka työskentelee ja asuu Vihdissä. Hän käyttää teoksissaan eri tekniikoita.

Salla Närhi on kuvataiteilija amk, joka asuu ja työskentelee Vantaalla.

Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 5.3. klo 13–15.



 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankoskelle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki.  Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. Eri toiminnot yhdistyivät tekstiiliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Forssa Oy. Forssan puuvillanjalostustoiminta alkoi Suomessa kolmantena, Finlayson Oy:n ja Turun Barker Oy:n jälkeen. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja.

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

Vuonna 1951 Finlayson perusti Forssan viimeistämön yhteyteen, vanhalle kutomoalueelle, painokankaan suunnitteluun keskittyneen mallisuunnitteluyksikön eli Forssan ateljeen. Sen suojissa tekstiilitaiteilijat ja teollisuuden suunnittelijat alkoivat luoda kotimaisia malleja painokankaisiin.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2022

8.12.2021-2.1.2022 Midori Tsunoi: Silta – hashi. Kahden maailman välissä. Tekstiilitaidetta 

4.-30.1.2022  Hannele Heino: Muistumia. Pastellimaalauksia  

1.-27.2.2022 Hoshika Tatsuo: Hetki. Maalauksia 

1.-27.3.2022 Satu Karhumaa veistoksia, tilateoksia 

29.3.-24.4.2022 Ilona Kivijärvi  veistoksia, tilateoksia

26.4.-8.5.2022 Forssan ammatti-instituutin keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely 

10.-22.5.2022 Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely 

24.5.-12.6. Leena Vainio: Epikriisi

14.6.-10.7 Kaisa Soini maalauksia

12.7.-7.8. Tokio – kaunis kaupunki 10 pohjoismaisen suunnittelijan kuoseja toteutettuna perinteisellä japanilaisella Edo-Sarasa-tekniikalla 

9.8.-4.9. Tanja HärmäKolmas Paratiisi. Kohdusta hautaan. Kollaaseja ja muita visuaalisia kokemuksia. 

6.9.-25.9. Tanja Kallio, Luonnostaan - miniryijyjä

27.9.-16.10. Seppo Alanissi,  Soulspace - maatila 

18.10.-6.11. Arlene Tucker, tilateoksia

8.-27.11. Tiina Rekola: Portaalainen tekstiili vuonna 1966, valokuvia

29.11.2022- 8.1.2023 Anu Tuominen, Museoiden huoneissa


2023

10.-29.1. Tuomas Vesala, maalauksia.

1.2.–26.2. Veera Nivalainen, valokuvia.

28.2.-26.3. Outi Rämö, maalauksia.

28.3.–23.4. Jaana Saario, piirustuksia. 

25.4.-7.5.  Keramiikka-artesaanit, lopputyönäyttely. Forssan ammatti-instituutti. 

9.5.-21.5. Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu, lopputyönäyttely.

23.5-18.6. Elisabeth San Miguel, kirja-aiheisia installaatioita.

20.6.-16.7.  Työryhmä Pehmeä puoli ( Työryhmä  Heidi Hakkarainen, Sirpa Hannele Heinonen, Lotta Leka, Kirke Muhonen, Janne Raappana, Katariina Rantala, Kristiina Töyry, Leena Vainio, Hanna Valtokivi, Sanna Ristolainen, Marika Viskari ja Heli Väisänen. )

18.7.-13.8. Petra Kallio, grafiikkaa.

15.8.-10.9.  Valokuvaaja Jussi Pohjakallion lehtikuvia (SK) 1950-luvulta. 

12.9.-8.10Veera Inkeri, installaatioita.

10.10-5.11. Pia Männikkö,  tekstiili/lankaveistoksia installaatioina.

7.11.-3.12. Niina Hiltunen, nykytekstiilitaidetta.

4.12- 7.1. Niko Saarinen, piirroksia, kiviveistoksia.


Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
20220311-115551.jpg

Kuosikeskus

Kuosikeskus on museon painotekstiilikokoelman koti. Saman katon alla toimii pysyväisnäyttely, museokauppa sekä tekstiilikokoelman tutkimus- ja säilytystila.  

Pysyväisnäyttely esittelee suomalaisen painokankaan historiaa. Painokangasteollisuus Suomessa alkoi Forssa Oy:n toimintana 1860-luvulla. Forssa pysyi painokankaan keskeisenä osaamis- ja tuotantokeskuksena koko kotimaisen suurteollisen painokangastuotannon ajan, 1930-luvulta eteenpäin osana Finlaysonin tekstiilikonsernia.  

Forssaan vuonna 1951 perustetun Finlaysonin painokangasateljeen taiteiljat suunnittelivat lukuisia erilaisia kuoseja yksinkertaisista pallosommitelmista ja esittävistä kukka-aiheista aina laadukkaisiin, abstrakteihin, ajan modernista taiteesta innoitusta ottaneisiin kuosisommitelmiin. Nämä kuosit, erilaisille kangaslaaduille painettuina ja eri tarkoituksiin tehtyinä, pukivat suomalaiset, sisustivat suomalaiset kodit ja levisivät myös ulkomaille.  Forssassa painettiin kangasta laajasti erilaisille asiakasryhmille. Forssassa tuotettua painokangasta on määritelty sanaparilla maltillinen kansanmuodikkuus.

Kuosikeskuksen pysyväisnäyttely sisältää selailtavan tiedon, kuvien ja suunnittelijaesittelyjen lisäksi tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelmasta. Näyttelyn vuorovaikutteiset toimintapisteet mahdollistavat erilaisia tapoja kokea ja tehdä historiaa uusiksi: rakenna itse kuosi valopöydällä, ravista värit yhteen, tutki kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla ja pyöritä painokoneen kampea.  Värikkäästä näyttelystä löytävät tutkimista ja keksimistä kaikki lapsista aikuisiin. 

Kuosikeskuksen museokauppa myy tuotteita, joiden lähtökohtana on kokoelmatyössä syntynyt ylijäämäaineisto. 

Kurkista Kuosikeskukseen trailerin kautta.


 
ronttis21536884744.jpg

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Forssan Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta, ulkorakennuksen sekä museon pihan ja puutarhan esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua, avoimia ovia ja opastuksia, joogaa sekä muita pieniä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Osoite: 2. Linja 5-7

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.
Ronttismäen tehtaalaismuseon ajankohtaiset tapahtumatiedot löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.


 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy